Kolumnit 2008
Julkaistu Helsingin Sanomain vieraskynässä 17.5.2008
Ihmisoikeudet kuntapalveluissa sopisivat syksyn vaaliteemaksi
Syrjivät asenteet esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat yhä arkipäivää monilla paikkakunnilla, kirjoittaa Juha Jokela.
Ihmisoikeuksista keskustellaan usein kansainväliseen politiikkaan liittyvänä kysymyksenä. Ulkomailla tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset sekä erityisesti naisten asema puhuttavat suomalaisia poliitikkoja ja mediaa.
Ihmisoikeuskeskustelun painottuessa muiden maiden ja lähialueiden kysymyksiin oman maan tilanne jää usein vähemmälle huomiolle. Helposti ajatellaan, että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa ihmisoikeudet toteutuvat hyvin.
Ongelmia on kuitenkin monia. Yksi keskeisimmistä liittyy ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun. Tutkimustulosten mukaan syrjintä on tavallista eikä sitä ehkäisemään säädetty yhdenvertaisuuslaki toimi.
Ongelmallista on myös se, että eri syrjintäperusteet on Suomessa asetettu eriarvoiseen asemaan. Etnisyyteen ja kansallisuuteen liittyvä yhdenvertaisuuslainsäädäntö on tiukempaa ja viranomaisia velvoittavampaa kuin esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä sääntely.
Järkiperusteita nykytilanteelle ei ole. Asiallisen tiedon puutteestakaan ei ole kyse, koska tutkimustietoa syrjinnästä on saatavilla.
Arviolta noin joka kymmenes suomalainen kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin. Lukumääräisesti heitä on satojatuhansia – enemmän kuin suomenruotsalaisia tai maahanmuuttajia. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat tasaisemmin jakautuneet koko maahan kuin useat muut vähemmistöt.
Syrjivät asenteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat yhä arkipäivää monilla paikkakunnilla. Monet näihin vähemmistöihin kuuluvat muuttavat jossain elämänsä vaiheessa suuriin kaupunkeihin tai ulkomaille ihmisarvoisemman elämän toivossa.
Tilanne on erittäin huolestuttava varsinkin koulumaailmassa ja nuorisotyössä. Kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, että homo- ja transfobinen koulukiusaaminen on yleistä. Suomessa “homo” on yleisimpiä lasten ja nuoren käyttämistä haukkumasanoista.
Vaikka lasten oikeudet ovat olleet esillä Suomessa pitkään, harvassa koulussa, nuoriso- tai urheiluseurassa on pohdittu keinoja puuttua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kiusaamiseen.
Ihmisarvoista vanhuutta pidetään yhteiskunnallisesti merkittävänä kysymyksenä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien vanhusten asemaan liittyvistä erityiskysymyksistä ei kuitenkaan ole edes keskusteltu.
Moni kyseisiin vähemmistöihin kuuluvista vanhuksista empii edelleen puhua avoimesti tunteistaan, parisuhteistaan ja elämästään. Osa pelkää – toimintakykynsä ja lähisuhdeverkostojensa heiketessä – joutuvansa uudelleen salaamaan osan itseään.
Uusimman sateenkaariperheitä koskevan tutkimustiedon mukaan 19 prosenttia seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvista vanhemmista on kokenut syrjintää. Vanhemmista 40 prosenttia on sitä mieltä, että äitiysneuvolan terveydenhoitaja ei tunne hänen perhemuotoaan ja sen erityistarpeita.
Ihmisoikeuksien toteutumisen arviointi on ajankohtaista nyt, kun yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisen lisäksi Suomessa arvioidaan perustuslain toimivuutta ja laaditaan ihmisoikeuspoliittista selontekoa.
Hankkeet liittyvät jo osittain havaittuihin lainsäädännön kehittämistarpeisiin ja kansainvälisen sääntelyn ja normiston soveltamiseen. Vaikka tähänastisessa valmistelutyössä on kuultu kansalaisjärjestöjä ja asiantuntijoita, arvioinnin ja hankkeiden tulisi selkeämmin nojata yhdenvertaisuuden toteutumisen arkitodellisuuteen Suomessa.
Erityisesti kansalaisjärjestöt ovat toivoneet, että ihmisoikeuspolitiikka jalkautettaisiin kuntiin ja käytännön toimiin. Perusoikeuksien toteutumisessa kuntien rooli on Suomessa monella tapaa keskeinen.
Asuinpaikan valinta ja yhdenvertainen kohtelu ovat perustuslakiin kirjattuja oikeuksia. Vaikka valtio säätelee ja ohjaa kuntia, niissä tehdyt päätökset ratkaisevat, minkälaisia peruspalveluita kuntalaisille tuotetaan terveydenhoidosta peruskoulutukseen ja vapaa-ajan palveluihin.
Kuntien rooli ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa Suomessa tulee nostaa perusoikeuksiin liittyvien lainsäädäntöuudistusten ja kunnallisvaalien keskeiseksi teemaksi. Toimikuntien ja työryhmien on syytä jalkautua kansalaisten pariin ja tutustua kuntien ja peruspalvelujen arkeen.
Kirjoittaja on Seta ry:n puheenjohtaja ja maailmanpolitiikan tutkija. Tänään vietetään kansainvälistä homofobian vastaista päivää.
